Jos tekijänoikeuslainsäädäntö olisi ollut olemassa aina yhtä rajoittavana kuin nyt, olisimme kehityksessä todennäköisesti edelleen keskiajalla. Uusien palveluiden kehittäminen tai tiedon jakaminen olisi lähestulkoon mahdotonta, sillä aina löytyisi joku, jolla on oikeudet tietoon. Disney-yhtiö on tuonut paljon piirrettyjä hahmoja koko maailman nautittavaksi. Samalla se on kuitenkin yksi voimakkaimpia tiukan tekijänoikeuslain puolestapuhujia. Mikäli tekijänoikeuslaki kuitenkin olisi ollut jo Walt Disneyn aloittaessa sellainen, jollaiseksi yhtiö sitä nykyään ajaa, suuri osa hahmoista ja tarinoista olisi ollut tuon suojan alaisia, eikä Disney olisi lain mukaan saanut julkaista suosituimpia tarinoitaan.
Esimerkiksi Disneyn tarjoama ensimmäinen täyspitkä piirroselokuva Lumikki ja seitsemän kääpiötä julkaistiin vuonna 1937. Koska tarina oli lainattu suoraan Grimmin veljeksiltä, Disneyn ajamalla tekijänoikeussuojan kestolla (elinikä + 90 vuotta) olisi elokuva voitu tehdä vasta 90 vuotta jälkimmäisen veljeksen kuolemasta – vuonna 1953. Kaivamalla tarinan historiaa vielä syvemmälle, voitaisiin huomata Lumikin olevan niin sanottu kansankertoma – taru jonka alkuperää ei ole tiedossa ja jonka Grimmin veljekset vain kokosivat talteen. Tällöin edes Grimmin veljesten kuolinvuodella ei ole merkitystä. Kun alkuperäistä tekijää ja siten tekijänoikeuksien omistajaa ei ole tiedossa, olisi teoksesta mahdotonta tehdä minkäänlaista filmatisointia ikinä. Sama kohtalo olisi ollut Tuhkimolla ja monella muulla kansan suosikilla, joita ei olisi voinut Disneyn halajaman tekijänoikeussuojan rajoissa ikinä julkaista.
Tekijänoikeuslain tuomat ongelmat eivät suinkaan rajoitu vain tietoyhteiskunnan rakentamiseen, vaan esiin nousevat jatkuvasti myös perustavanlaatuiset ihmisoikeuskysymykset. Useimmilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta puolustautua syytöksiä vastaan, on sitten syyllistynyt luvattomaan lataamiseen tai ei. Yhä useammin tekstiä tai multimediaa ladatessa tai julkaistessa on pakko pysähtyä tutkimaan, rikkooko mahdollisesti joitakin tekijänoikeuksia. Yksinkertaisimmillaan rikkomus voi olla videokuvan taustalla naapurista kuuluva musiikki tai liian keskeisesti ruudussa oleva taulu. Suurin osa YouTube-videopalvelunkin sisällöstä rikkoo tekijänoikeuksia. Sitaattioikeudestakaan ei juuri ole apua liikkuvan kuvan ja äänen suhteen.
Luvattomaan käyttöön vahingossa syyllistymisen pelkokin yksinään voi rajoittaa toimintaa, sillä tekijänoikeuslaki on yksi monimutkaisimmista laeistamme, jota on vaikea ymmärtää maalaisjärjellä. Tekijänoikeuksilla rajoitetaan ihmisten oikeutta lähettää ja vastaanottaa tietoa. Tieto voi olla mielenilmaisua, kannanottoa tai muuta lausujalleen tärkeää. Sananvapaus on yleensä nähty niin tärkeäksi, että ihmisellä tulee olla oikeus tuoda valtavirrasta poikkeavatkin mielipiteensä julki, eikä tällöin myöskään tekijänoikeutta voida asettaa sananvapautta tärkeämmäksi ilman hyviä perusteita. Teosten yksityistä käyttöä ja kopiointia ei olekaan mahdollista rajoittaa tehokkaasti niin että myös kansalaisten sananvapautta ja yksityisyydensuojaa kunnioitettaisiin.