Hesarin uutinen oli kuin isku vasten kasvojani. Ei niinkään, että se henkilökohtaisesti haittaisi elämääni, mutta samaan aikaan kun yleisesti monet vaativat ruotsinkielen opetuksen vapaaehtoistamista, jota myös itse kannatan, ministeri Virkkunen haluaa karsia joitain mahdollisesti paljon tärkeämpiä oppitunteja pois tieltä.

Ymmärtäisin pidemmän ruotsinkielen opetuksen, jos siitä todellakin tehtäisiin vapaaehtoinen. Pakollisena kuitenkin se alkaisi ehdotuksen mukaan jo viidenneltä luokalta asti taistella tuntimääristä muiden oppiaineiden kanssa. En väitä ruotsinkielen osaamisen olevan turhaa, monella sille on varmasti käyttöä. En myöskään ehdota ruotsinkielen opiskelun poistamista kouluista, vaan sen tekemistä vapaaehtoiseksi ja tarjoamaan myös muita vaihtoehtoja. Suurimmalle osalle suomalaisista ruotsinkieli on kuitenkin vähintään yhtä tarpeellinen kuin osata espanjaa tai venäjää. Itseasiassa monet jopa ovat vannoneet sen nimeen, että venäjänkielen opiskelu olisi nyt fiksua, sillä sinne päin suuntautuu vielä paljon markkinoita tulevaisuudessa.

Itse en puhu ruotsia, joskus toivoisin kuitenkin osaavani lukea sitä. En suostunut opiskelemaan ruotsinkieltä, sillä en sietänyt ajatusta pakkoruotsista. Jo äitini muinoin totesi, että nyt olisi fiksu aika opiskella esimerkiksi venäjää ja mikäli olisin sen voinut helposti valita ruotsin sijaan, olisin varmasti ollut motivoituneempi opiskelija. Ruotsinkielen osaaminen länsirannikolla lienee ainakin joillekin hyödyllistä, ehkäpä myös Helsingin seuduilla, vaan minäpä asun kaukana rannikoista ja kappas, eläessäni en muista ikinä tarvinneeni ruotsinkieltä ennen Piraattipuolueen toimia. Piraattipuolueen toimissa tuo tarve tuli esille, teemmehän ainakin jossain määrin yhteistyötä ruotsin Piratpartietin kanssa. En silti ole toistaiseksi kokenut tuota kielitaidottomuutta ongelmana, sillä englanninkieli on niin yleiskäyttöinen nykyään, että sillä on pärjätty niin ruotsalaisten kuin mm. Suomessa vierailleen Espanjan piraattipuolue PIRATAn puheenjohtajan Carlos Ayala Vargasin kanssakin. Sillä on neuvoteltu työpuheluita saksalaisten ja hollantilaisten kanssa sekä käyty lukemattomia kirjeenvaihtoja tusinaan muuhunkin maahan.

Tuntuu toisinaan siltä, kuin opetussuunnitelmien tekeminen ei suinkaan kohdistuisi optimaaliseen oppimiseen, vaan optimaaliseen aivopesuun. Aikaistamalla ruotsinkielen opetusta, voidaan pyrkiä vähentämään sen pakkopullaksi mieltämisen. Aivan samalla tavalla uskontoa aletaan pakkosyöttämään jo heti alusta asti, useimmiten jo päiväkodeissa. Muista uskonnoista ja edes pienimääräisesti niiden vertaamista Virallisen Totuuden uskontoon tapahtuu vasta yläasteella, kun aivopesu on jo toivon mukaan saatu suoritettua. Niin ja jälkimmäistähän ei pysty perustelemaan edes nuoren paremmalla oppimiskyvyllä. Jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä.

Useamman kielen opetuksen tarjoaminen kouluissa tulisi varmasti hieman kalliimmaksi, mutta voidaanko ehdoitta asettaa taloudellisuus yhteiskunnan kehityksen edelle?

Edit. Lisätäänpä Iltalehden galluppia mukaan: