Teksti on osa vuodenvaihteessa julkaistavaa tekijänoikeuksia käsittelevää kirjaa, jossa on mukana monta varmasti mielenkiintoista ajatusta herättävää kirjoittajaa.
———-
Ketkä hyötyvät tiukasta tekijänoikeuslaista?
On selvää, että tekijänoikeussuojasta on taloudellista hyötyä jollekin, eihän sitä muutoin olisi nykymuodossaan. Tulee myös muistaa, ettei tekijänoikeuksien tarkoitusta tai toimintaa sekoiteta tavaramerkkisuojaan, joka on täysin riippumaton tekijänoikeuksista ja jonka tarkoituksena on yleensä turvata ostajalle laatutuote. Tekijänoikeuksia ei pidä myöskään sotkea patentteihin, joiden tarkoitus on turvata keksintöjä, ei luovia teoksia.
Tekijät ja esittäjät hyötyvät tekijänoikeuksistaan hyvin vähän. Kymmenet tutkimukset riitelevät tuloksistaan, mutta keskimäärin useimmat tutkimukset toteavat yksityisestä kopioinnista olevan hyötyä (tai ainakin hyvin vähän haittaa) myynnille. Myynti tietty on vain yksi osa kokonaistuloista, ja monille kaikki muu ympärillä oleva toiminta onkin tärkeämpi tulonlähde. Vaikka tutkimusten mukaan yksityinen kopiointi ei negatiivisesti myyntiin vaikutakaan, tekijöille on hyödyllistä mitä useampi heidän tuotoksiaan haluaa. Mitä useampi on kiinnostunut, sitä enemmän on potentiaalisia tulonlähteitä.
Suurimmat ja mahdollisesti ainoat pitkästä tekijänoikeussuojasta hyötyjät ovat kustannus- ja levitysyhtiöt ja tekijänoikeusjärjestöt, jotka elättävät itsensä nykyisillä korvauskäytännöillä. Kun esimerkiksi EU:ssa suunniteltiin muusikoiden niin kutsutun lähisuojan pidentämistä 50:stä 95 vuoteen, laskettiin, että 72 prosenttia pidennyksestä koituvista hyödyistä olisi mennyt neljälle suurimmalle levy-yhtiölle (Universal, Sony BMG, Warner Music, EMI), 24 prosenttia parhaiten menestyvälle 20 prosentille esittäjistä, ja neljä prosenttia jäljelle jääneille 80 prosentille esittäjistä. Pitkät tekijänoikeudet eivät kuitenkaan ole suuryrityksille elinehto, vaan liiketoimintamalli, josta ei haluta luopua.
Keille tekijänoikeuslaista on haittaa?
Kuluttajat eivät pysty tutustumaan uusiin teoksiin vapaasti, käyttöä rajoitetaan keinotekoisesti ja jopa viattomat kärsivät kiihtyvässä ihmisjahdissa. Kuluttajan edun mukaista ei voi olla hänen omien oikeuksiensa, opiskelu- tai kommunikointimahdollisuuksiensa rajoittaminen. Tekijänoikeuslaki estää monien kuluttajalle hyödyllisten palvelujen perustamisen, eikä tekijänoikeuslaki tuo juurikaan oikeuksia kuluttajalle. Sen sijaan se tuo runsaasti keinotekoisia haittoja. Tekijänoikeuslaki kannustaa tarjoamaan palveluita kuluttajille mahdollisimman huonoin ehdoin, kuten käyttämään kopiosuojauksia, jotka haittaavat laillista yksitystä kopiointia. Tämä johtuu siitä, että yhdellä julkaisijalla on käytännössä ikuinen yksinoikeus julkaista teosta, jolloin kilpailua ei synny.
Tekijät ja esittäjät hyötyvät kuluttajista sitä enemmän, mitä useampi heistä pitää. Tuntemattomuus on tekijöiden ja esittäjien pahin vihollinen, eivät fanit. Itselleen teoksesta kopion tekevä ei varmastikaan aina osta teosta, varsinkin kun vapaus kokeilla sitä antaa mahdollisuuden etsiä teoksia, joista pitää eniten ja maksaa vain niistä. Omasta mielestään parhaimmat teokset kuluttaja saattaa ostaa, mutta vaikka näin ei kävisikään, kuluttaja toimii teoksen kävelevänä mainoskylttinä. Ihminen on sosiaalinen eläin ja haluaa keskustella muiden kanssa pitämistään asioista. Näin myös tieto hyvistä teoksista ja tekijöistä kulkee eteenpäin ja saavuttaa nopeasti suuria määriä potentiaalisia ostajia. Eikä sovi unohtaa halua osallistua elämyksiä tarjoaviin tapahtumiin, kuten live-keikkoihin tai elokuvaesityksiin tai halua ostaa oheistuotteita. Kaikki tämä toimii tiukan tekijänoikeuslain alaisena huomattavasti kankeammin.
Levitysoikeudet omistavat yritykset saavat suurimman hyödyn, mutta samalla tekijänoikeussuojat voivat myös haitata yrityksiä. Vanhojen teosten uudelleenjulkaisu on vaikeaa muille kuin niihin oikeudet omistavalle taholle, jolla ei välttämättä ole mitään halua uudelleenjulkaisuun. Jollakin toisella yrityksellä saattaisi olla kiinnostusta, mutta se ei voi tehdä sitä, vaikka tekijä itsekin olisi suostuvainen. Pahimmillaan teosten tekijä tai julkaisuoikeuksien omistaja ei ole enää edes tiedossa ja uudelleenjulkaisusta tulee mahdotonta.
Tekijänoikeusjärjestöille vahva tekijänoikeussuoja on luonnollisesti tärkeä, sillä järjestöt on perustettu näiden etujen valvontaan, eikä niillä ole mitään halua muuttaa tekijänoikeuslakia inhimillisemmäksi, sillä se saattaisi tehdä niistä vähemmän tarpeellisia. Silti myös tekijänoikeusjärjestöille löytyy paikkansa tulevaisuudessakin, mikäli uudistushaluja löytyy.