Avoimen lähdekoodin ohjelmistot kotikäytössä

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen osalta keskityn yleensä puhumaan niiden käytöstä julkishallinnossa, kyseistä uudistusta kun pyrin itse ajamaan. Nyt onkin siis sen sijaan tarkoitus tuoda esille niiden soveltuvuudesta koti- ja pienyrityskäyttöön. En erittele pienyrityksiä itse kirjoituksessa, mutta erot ovat vähäiset.

Tavalliselle kotikäyttäjälle tunnetuimmat avoimen lähdekoodin ohjelmistot lienevät nykypäivänä Linux, Firefox, OpenOffice, VLC, Gimp. Esimerkin ohjelmistot ovat vain murto-osa tarjonnasta, mutta yleistyneet käytössä niin voimakkaasti, että useimmat hiemankin enemmän tietokoneella työskentelevät tietävät vähintään osan. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoille on olemassa monia eri lisensointitapoja, yleisintä kuitenkin on, että ne ovat yksityisesti vapaasti ja ilmaiseksi käytettävissä, niiden lähdekoodi, eli ohjelmointiosuus josta ohjelma muodostuu, on julkinen, ja niitä saa vapaasti muokata niin omaan kuin levitettävään käyttöön. Ohjelman muokkauksen lisensointiin en tässä puutu ja suosittelenkin siitä kiinnostuneiden ottamaan selvää eri lisenssimalleista ja siitä mihin kiinnostuksen kohde kuuluu.

Tässä kirjoituksessa esimerkkinä pidetään pääosin GPL lisensointi, joka tuo esille hyvin sekä avoimen lähdekoodin, että vapaan ohjelmiston termien vaatimukset.

 

Saatavuus

Ohjelmat ovat lähes poikkeuksetta helposti verkon välityksellä saatavissa. GNU Linux käyttöjärjestelmä sisältää myös useimmiten paketinhallintaohjelman, jolla on äärimmäisen helppoa etsiä ohjelmia hakusanalla tai aihepiirin mukaan. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja on myös ostettavissa kaupasta, sekä mm. kokoelman hyviä ohjelmia voi tilata edullisesti vaikkapa VALO-CD:ltä.

 

Päivittäminen

GNU Linuxissa paketinhallinta pitää myös huolta siitä, että ohjelmistot ovat ajantasaisiksi päivitettyjä. Windows käyttöjärjestelmän puolella useisiin ohjelmistoihin taas on paketinhallinnan puutteen vuoksi tehty oma version seuranta, joka uuden päivityksen tullessa kysyy, päivitetäänkö ohjelmisto. Avoimille ohjelmistoille tyypillistä (joskaan ei ehdotonta) on, että ne päivittyvät tiheää tahtia. Tämä tuo nopeasti uusia ominaisuuksia käyttäjien käsille, sekä nopeuttaa kokonaiskehittymistahtia huomattavasti. Ohjelmistoista on useimmiten myös varhaisversiot testiryhmillä käytössä ennen uuden version julkistamista kaikille ja sen vakaaksi julistamista.

 

Maksullinen vai ilmainen?

Avoin lähdekoodi ei tarkoita automaattisesti sitä, että ohjelma olisi ilmainen! Ohjelmisto voi olla käännettynä (prosessi jossa lähdekoodista tehdään ajettava ohjelma) maksullinen, tai joissain harvoissa tapauksissa se voi myös olla vain joillekin järjestelmille maksullinen. Tästä esimerkkinä IRC-asiakasohjelma Xchat, joka on ilmainen Linuxille, mutta maksullinen Windowsille. Kyseessä onkin korvaus siitä (http://www.xchat.org/windows/), että Windows version toimivaksi tekeminen on hieman työläämpää. Kirjoituksen alussa mainitut suuren suosion saavuttaneet ohjelmistot taas ovat kaikki ilmaisia.

 

Ohjelmien käyttömahdollisuudet

On totta että suuri osa avoimen lähdekoodin ohjelmista on pieniä yksittäisiä ohjelmia, joiden tarkoitus on hoitaa joku tietty pienehkö operaatio. Kuitenkin osin juuri tämän vuoksi, koska lähdekoodien käyttövapaus antaa paljon periksi, muodostuu näistä helposti osa suurta ja laajakäyttöistä ohjelmistoa. Tästä malliesimerkki on GNU Linux jonka jakeluversiot sisältävät tuhansia avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Huomautettakoon, ettei avoin lähdekoodi automaattisesti tarkoita pieniä apuohjelmia, vaan ne voivat jo sellaisenaan itsekseen olla hyvinkin laaja ohjelmisto.
Yleensä avoimien lähdekoodien ohjelmistojen eri tiedostotyyppien tai käsittelytapojen tuki on myös laajempi, sillä laajennus- ja parannusehdotuksia otetaan vastaan hyvinkin laajalta käyttäjämäärältä. Toisinaan uuden ominaisuuden liittäminen voi olla jopa helpohkoa, sillä tekniikkaa varten saattaa löytyä jo valmiiksi tehty lähdekoodi.

 

Turvallisuus

Avoimen lähdekoodin paremmasta turvallisuudesta on paljon väittelyä ja sitä tulee varmasti aina olemaankin. Turvallisemmaksi vannovien mielestä nimenomaan lähdekoodin avoimuus tuo mukanaan turvallisuutta, sillä kuka tahansa ammattitaitoinen tai harrastelijaohjelmoija voi tarkistaa lähdekoodia ja etsiä sieltä turva-aukkoja, jotka on paikattava. Epäturvallisemmaksi väittävien mielestä taas avoimen lähdekoodin turvallisuus kärsii nimenomaan siksi, että kuka tahansa voi pyrkiä etsimään noita aukkoja ja hyödyntämään niitä.
Kotikäyttäjän näkökulmasta keskustelu ei välttämättä ole erikoisen mielenkiintoinen, sillä mikäli pahantahtoinen hakkeri haluaisi hyödyntää löytämäänsä turva-aukkoa, se olisi tehtävä nopeasti ennen sen paikkaamista, eikä kotikäyttäjä varmasti ole ensimmäinen kohderyhmä. Tässä pikemminkin avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat etu kotikäyttäjälle, sillä päivittymistahti vastaavissa tilanteissa on niin nopea, että paikkaus saattaa tulla jo samana päivänä kuin tietoturva-aukon löytäminen. Useimmiten jo kauan ennen sitä.

 

Valikoimat

Avoimia ohjelmistoja on tehny suunnattomat määrät. Osan kehitys on jo lakannut, osaa kehitetään jatkuvasti, osan kehittäjät ovat vaihtuneet tai ne ovat jopa jakautuneet useaksi eri ohjelmistoksi, joilla on hieman eri tarkoitukset. Ohjelman tekijöiden vapaus ajaa ohjelmiston kehitystä haluttuun suuntaan luo laajat ja jopa tarkkaan kohdistuneet valikoimat, joista on helppoa löytää juuri se ohjelmisto, jota itse tarvitsee ja haluaa käyttää. Erityisesti kehittyneiden paketinhallintaohjelmistojen kautta halutun ohjelman löytäminen on helppoa. Tarkistin tätä kirjoittaessa oman GNU Linux Ubuntun paketinhallinnasta saatavilla olevien ohjelmien määrän, saatavillani on edes ilman selaimella netistä etsimistä 26 505 ohjelmaa, näistä asennettuna 1 661. Käyttöjärjestelmäni tarpeellisine ohjelmineen siis koostuu puolestatoista tuhannesta pienemmästä ja suuresta ohjelmasta. Luku on sinällään hieman harhaanjohtava, että se sisältää myös ohjelmien kirjastot, toiset eivät välttämättä halua laskea niitä erikseen ohjelmiksi, mutta ne ovat silti olennainen osa ohjelman toimivuutta.

Linux ja todennäköisesti myös Mac käyttäjille avoimet ohjelmat ovat tuttu asia, mutta windows käyttäjiä suosittelisin tutustumaan VALO-CD projektiin, joka pyrkii tarjoamaan mahdollisimman hyviä avoimen lähdekoodin ohjelmia Windows käyttäjille helposti. VALO-CD:n sivuilta voi ladata ohjelma-CD:n ilmaiseksi, tai tilata sen pikkuhinnalla kotiin.

 

Jälkipuheeksi sanoisin avoimien ohjelmistojen olevan ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Ne voivat tarjota käyttäjälleen paljon, edullisesti ja laadukkaasti. Vaikka kyse olisi vain myytävästä ohjelmistosta, löytyy niistä useimmiten 30 päivän kokeiluversiot ilmaiseksi. Avoimet ohjelmistot pystyvät nykypäivänä korvaamaan halutessa vaikka lähes kaikki suljetun koodin ohjelmistot kotikäytössä. Useimmat laadukkaat HTPC kotiteatteri rakennelmatkin nojaavat nimenomaan avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Allekirjoittaneen mielestä ainoa suurempi negatiivinen asia onkin, että avoimen lähdekoodin pelit ovat toistaiseksi vielä hyvin pienellä mittakaavalla liikenteessä.

Kannustan lämpimästi jokaista tutkimaan mitä itseä kiinnostavaa avoimista ohjelmistoista löytyykään. Alla vielä muutamaan asiaankuuluvaan yhdistykseen ja projektiin tutustumisen arvoisia linkkejä.


VALO-CDVapaasuomi.fiSuomen avoimen lähdekoodin keskus COSS

 

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *